Mut joo ne on vaan niin tunteella mukana ilossa ja surussa. Mut pitää muistaa et ei lähe aina niihin juttuihin mukaan esim. jos 2v tyttö huutaa lattialla ei oikein mistään syystä niin elä nyt mee siihen hyssyttelemään, koska just sitä se haluaa ja jos teet sen niin se oppii et joo näin saan aina huomioo! :D
En haluais, että tietyt lapsen piirteet katoais miusta ikinä esim. ilmaisee tunteensa suoraan, ei valehtele, puhuu suoraan ja lohduttaa kun joku on surullinen. Noita juttuja on vaan niin hieno huoma pienissä piiperoisissa.
On ollu myös hienoa seurata miten nopeesti 2 vuotias S on oppinu puhumaan muutamilla sanoilla, juoksemaan, rakentamaan leegoilla, nukkumaan ilman tuttia, tunnistamaan muotoja, tekemään palapelejä, syömään lusikalla ja haarukalla, juomaan lasista, laskemaan liukumäestä, olemaan ilman vippoja ja paljon muuta mitä nyt ei tässä tuu mieleen. :) Nyt jo osaa jo puhua kahella sanalla! :D
Kamala ikävähän S:ää tulee, mutta näänhän mie sitä varmasti jatkossakin... vaikka en niin usein kun nyt. :) <3
ja loppuun kuvia mitkä on 2v synttäreiltä :D
Ihanat cup cake:it ja ei ihan niin onnistunut keksien eka pellillinen. :DDD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti